torstai 9. heinäkuuta 2015

My brain is hanging upside down

Oon ollut täällä host perheen luona nyt reilun viikon. Siispä ajattelin vähän kertoa kuluneiden päivien fiiliksiä:

DAY 1

Kun istuin bussiin ja tämä ihmeellinen matka alkoi, ei tuntunut sille yhtään. Ei tuntunut sille, että matkustan pääkaupunkiseudulle kolmeksi viikoksi elämään ja asumaan. Tuntui lähinnä sille, että matkustan päiväksi jonnekin ja tulen illaksi kotiin. Vasta kun host mamalta tuli viesti, että menemme heti suoraan hänen isänsä syntymäpäiviä viettämään, alkoi jännittää. Pieni pelkokin käväisi vatsan pohjassa ja älysin, että nyt sitä mennään. Juhliin, joista en oikeasti tunne ketään. Vieraiden ihmisten sekaan. Huhhuh. 

Kuten aiemmin kirjoitin, juhlat menivät onneksi hyvin. Paikalla oli lähisuku ja kaikki kohtelivat minua erinomaisesti, he olivat kiinnostuneita minusta, siitä mistä tulen, mitä olen aiemmin puuhaillut ja millä fiiliksillä olen lähdössä Lontoota valloittamaan. En muistanut kenenkään nimiä, enkä sitä, kuka oli kenenkin isä tai lapsi. 

Illalla tutustuin host perheen lapsiin ja nuorimmaiset halusivat minut heti iltasatuja lukemaan. Sain iltapusut ja -halitkin. Menin erinomaisilla fiiliksillä nukkumaan ja nukahdin hetkessä. 

DAY 2

Heräsin siihen, kun perheen keskimmäinen V, kolkutteli ovella. "V on yksinäinen, haluatko jo herätä." Niinpä nousin ylös ja V oli tehnyt minulle aamupalan kahveineen valmiiksi. Minusta tuntui hirmu hyvältä.

Vanhemmat lähtivät töihin ja touhusin V:n kanssa kaikenlaista. Kävimme esimerkiksi tutustumassa lähiympäristöön ja kaupassa ostamassa lounastarpeet. V pyysi lounaaksi makaronilaatikkoa ja sen minä myös tein. V:lle maistui erinomaisesti ja minustakin tuotos oli onnistunut. Vanhin, O, heräsi vasta puolenpäivän jälkeen ja sanoin hänelle, että jääkaapissa on makaronilaatikkoa sitten kun tulee nälkä. Näin, kun hän katsoi sitä, otti kananmunapaketin jääkaapista ja tekaisi itselleen munakkaan. Vähän tuli siinä vaiheessa suru puseroon.

Vanhemmat tulivat töistä ja kyselivät, kuinka päivä sujui. Kertoilin päivän tapahtumista ja kerroin tehneeni makaronilaatikkoa. "Vautsi! Söikö pojat sitä, tai siis söikö O?" Pudistin päätäni. "Niin epäilinkin. Ei se syö, jos se on maitoon tehty, koska se on valkoista." Okei. Pidetään tämä mielessä...... 

DAY 3

Pikkumies oli flunssainen, joten hän ei mennyt päiväkotiin. Pidimme poikien kanssa hauskan päivän ja kävimme läheisessä leikkipuistoissa leikkimässä. Päivä oli todella kuuma ja olisin halunnut helliä poikia jäätelöillä, mutten viitsinyt kuitenkaan. Pikkumies vaikutti ihan terveeltä ja sanoikin, ettei koske mihinkään ja kaikki oli kuulemma hyvin. Naapurin poika oli saanut uuden uima-altaan, sellaisen lasten puhallettavan, missä oli palmuja ja liukumäki. Vähän hienompi kuin minun lapsuudessani.... No, mutta pikkumies halusi lähteä sitä testailemaan, joten annoin hänen mennä. Vanhemmat pojatkin menivät omille teilleen, joten minulla on hieman vapaa-aikaa. Sohvalla toimettomana istuminen tuntui oudolta ja yritin järjestellä olematonta sotkua.

Kolmantena päivänä aloin olla jo aika hämmentynyt epäselviin ohjeisiin. En oikein tiennyt, milloin vapaa-aika alkaa ja mitä kaikkea minun kuuluukaan tehdä. Pohdiskelin asioita ja tulin lopulta siihen tulokseen, että minun on pakko avata suuni.

DAY 4

Perjantai. Nukuin "pitkään", johonkin ehkä kymmeneen asti. Söin aamupalaa ja host vanhemmat pakkailivat mökkiviikonlopun kamoja. En oikein tiennyt, millaiselle mökille olemme menossa ja minkälaisia vaateita tarvitsen. En myöskään tiennyt, pitääkö minun ottaa oma pyyhe ja pesuaineet mukaan, mutta otin ne varuilta kuitenkin. Minulle sana "mökki" tarkoittaa pientä rakennusta, jossa on sauna ja pieni huone sekä keittiö. Keittiö on alkeellinen, kaasuhella ja vähän keittiötasoja. Mökkiin ei tule sähköjä, eikä siellä ole juoksevaa vettä. Arvelin kuitenkin, että tälle mökille tulee sähköt, koska vietämme siellä koko viikonlopun.

Kävimme matkalla syömässä Ikeassa ja oletin, että host perhe maksaa myös minun ruokani. En kuitenkaan ollut täysin varma asiasta, enkä kehdannut kysyäkään. Tiskillä onneksi host mama kysyi, mitä haluan syödä ja huokaisin helpotuksesta.

Noh, pääsimme "mökille". Mökki oli iso. Ja vieressä oli vielä kaksi erillistä mökkiä. Minulle oli oma huone, jossa oli kaikki jääkaapista lähtien. Päämökissä oli hyvin varusteltu keittiö, pesukoneineen ja uuneineen. Muut mökit olivat lähinnä nukkumista varten.

Viikonloppua meidän kanssamme oli viettämässä myös host maman vanhemmat sekä hänen veljensä tyttärensä kanssa. Mummo tuli halaamaan minua ja tunsin oloni kotoisaksi. Kurkku alkoi tuntua kipeältä, enkä uskaltautunut uimaankaan. 

Joimme aikuisten kesken muutaman pullon viiniä ja olutta, vitsailimme ja näin host vanhemmistani ihan uuden puolen.

DAY 5

Heräsin kahdeksan jälkeen siihen, että V oli jälleen oven takana kolkuttamassa. Ärsytti, koska olin valvonut myöhään ja olisin halunnut nauttia unesta vielä hetken. Nousin ylös vain huomatakseni, että nenä on ihan tukossa ja kurkku oli kuin hiekkapaperia. Kävin syömässä aamupalan, otin särkylääkettä ja painuin takaisin nukkumaan. Lopulta heräsin vasta 12 aikaan.

Host mama oli myös tukkoinen ja hän taisikin nukkua melkein koko päivän. Luulen, että myös pieni rapula taisi vaivata :D 

Istuin terassilla nauttien todella lämpimästä kesäsäästä. Minun ei tarvinnut tehdä mitään, koska olin kipeä ja vieraana isovanhempien mökillä. Seurailin muiden touhuja ja kävin välillä pelaamassa lasten kanssa erän Afrikan tähteä tai Unoa. 

DAY 6

Heräsin kymmenen jälkeen ja olo oli yhtä huono kuin edellisenä päivänä. Menin aamupalalle ja selvisi, että kyyti kohti kotia lähtisi aivan pian, ellen haluaisi jäädä ja tulla vasta illalla. Pakkasin kamat ja lähdimme kotia kohti. Linnoittauduin omaan huoneeseeni melkein koko päiväksi ja olo oli kamala.

DAY 7 

Ei tainnut tapahtua mitään erityistä. Perusarkea, johon olin jo tottunut. Lapsille aamupalat, lounaat, pesukoneen täyttöä ja tyhjentämistä, riitojen selvittelyä, pyykinpesua. Kipeä olin edelleen, enkä oikein jaksanut mitään sen kummempaa tehdä.

DAY 8 

Host dad lähti työmatkalle, O lähti Tallinaan enonsa kanssa, pikkumies oli päiväkodissa, host mama oli töissä ja minä V:n kanssa kotona. V lähti melkein heti aamusta naapuriin, minä järjestelin paikkoja ja kärsin päänsärystä. Selvittelin V:n ja naapurin poikien draamoja, tappelin V:n kanssa peliajoista. Ihan normisettiä. 

DAY 9

Hassu päivä. Siivoja (!!!!) tuli heti aamusta jynssäämään paikkoja, imuroimaan, pesemään lattioita, pyyhkimään pölyjä, pöllyttämään mattoja. Pojat lähtivät kukin omille teilleen, joten minulla oli periaatteessa vapaata! Tietenkin minun täytyi pysyä kotona, jos pojat tulevat kotiin tai jotakin sattuu. Tein lounaaksi lihapullia (makaronilaatikko-episodista viisastuneena kysyin O:lta etukäteen, mitä niihin saa laittaa....) ja lohkoperunoita. Ja ne menivät kuin kuumille kiville! Jippii!

Edelleen flunssa vaivasi.

DAY 10

Tämä päivä. Heräsin ajoissa setvimään pyykkivuorta, järjestelemään poikien huoneet ja tuulettamaan koko talon. Täällä nimittäin oli tänään asuntonäyttö. Lähdimme poikien kanssa evakkoon mummolaan ja se oli oikein hyvä. Mummo teki pojille lounaan ja minä chillasin!

Olen edelleen kipeä, poskiontelontulehdus, luultavasti korvatulehdus ja niin jäätävä päänsärky, etten kestä. Särkylääkkeet ei auta, eikä varsinkaan poikien jatkuva huuto ja riitely. 

Toisaalta tuntuu sille, että olen ollut täällä todella pitkään ja toisaalta taas sille, että olisin tullut vasta eilen. Hassuinta on se, että tunnen oloni täällä tosi kotoisaksi ja perhe tuntuu lähinnä jollekin sukulaisperheelle eikä työnantajille. 

Huomenna on taas perjantai ja luultavasti minulle vapaapäivä ja ajattelin pyörähtää Helsingissä! 

Tulipas aika kilometripostaus, kiva jos joku jaksoi lukea! :) 

4 kommenttia:

  1. Moikka! Missä päin lontoota oot au pairina? Löysin sun blogin ja ite oon myös täällä. Asun länsi-lontoossa...
    Jos oleillaan suht lähellä niin vois tehdä joskus jotain? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelä-Lontoossa, Greater Londonin alueella! :) Junalla ajelee Big Benin juurelle puolessa tunnissa! Ja totta kai voitas jotakin tehdä! :)

      Poista
  2. Kerrot kivasti arjesta ja lasten kanssa touhuista. Itelläki on ollu tarkotus kertoo just au pair elämästä, mut enimmäkseen menny vapaa-ajast puhumiseen :D

    Kuin pitkään oot Lontoossa? Ootko paljon matkustellu ja jännittääkö lähtö? Varmaan helpottavaa, et tuntee hostperheen jo etukäteen. Tsemppiä ja vietä mahtava au pair aika! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) niinhän se tuppaa menemään, että vapaalla ne mielenkiintoisimmat asiat tapahtuu :D kunhan Lontooseen asti pääsen tääkin blogi varmaan täyttyy pelkistä viikonloppuseikkailuista! :)

      About vuodeksi meen nyt alkuun, mutta katsoo nyt, josko se maailma vie mennessään :D en oo mitenkään hirveästi, naapurimaissa ja Suomen sisällä lähinnä. Ei jännitä vielä, varmaankin just sen takia, kun tunnen perheen jo ja (toivottavasti) mitään yllätyksiä ei pitäisi tulla! :)

      Poista

Kommentti olisi kiva <3